Neljäs viikko opintojen parissa on jo alkanut. En voi uskoa, kuinka nopeasti aika on kulunut ja miten paljon uutta asiaa on tullut jo opittua. Ennen opintojen alkua saimme ennakkotehtäviä, joten pääsimme melko nopeasti itse asiaan. Tehtävät sisälsivät muun muassa oppikirjojen hankintaa (Kasvioppi, Satoa maasta – avomaatuotannon perusteet, ja Kukkien sommittelu ja sidonta), tarvittavien työvaatteiden hankintaa, rikkaruohokasvion kokoamista ja iloisena yllätyksenä meidän tuli myös lukea oppimis- ja ryhmätyöskentelystä kertovia kirjoja. Tämä oli ensimmäinen kerta kun ajattelin että tähän kouluun ei tultukaan vain perinteiseen yksisuuntaiseen oppiin, jossa opettaja paasaa luokan edessä ja opitaan jos opitaan. Itse asiassa valmentajamme sanoikin, että sen lisäksi että valmistumme puutarhureiksi, niin saamme myös aivot kaupan päälle.
Ahlmannilla noudatetaan ryhmäoppimisen periaatteita ja mikä yllätys olikaan kun tajusin mitä ryhmäoppiminen oikeasti tarkoittaa, ja kuinka paljon panostamme ryhmäytymiseen ja niihin taitoihin, joita jokainen tarvitsemme työskennellessämme muiden kanssa. Teimme myös oppimissopimuksen, jossa reflektoimme omaa polkuamme, mistä olemme tulleet, missä olemme nyt, mihin olemme matkalla, mitä tarvitsemme sinne päästäksemme ja mistä tiedämme olevamme perillä. Nämä sopimuksen myös jaettiin tiimiläisten kesken enkä tiedä parempaa tapaa tutustua nopeammin 20 uuteen ihmiseen ja samalla myös kirkastaa sitä oman elämän suunnitelmaa.
Tietenkin näihin menneisiin viikkoihin mahtuu myös paljon käsillä tekemistä. Olemme heti päässeet sitomaan kukkakimppuja, pyöreätä ja korkeaa. Lisäksi pääsimme tekemään myös kukkaseppeleet. Pihapäivissä olemme päässeet tutustumaan puutarhurin työkaluihin: trimmeri, ruohonleikkurit ja ajoin jopa Avant pienkuormaajalla. Ja tietenkin perennapenkkien hoitoon kitkemällä, jakamalla ja istuttamalla kasveja. Kuinka hienoa onkaan nähdä oman työpanoksensa jälki samantein!
Toki meillä on myös perinteisempää teoriaa kasviopin muodossa lähtien kasvutekijöistä, lehtien eri muodot, kasvien tunnistamista ja nimeämistä sekä suomeksi että niiden tieteellisillä nimillä (näitä tentitään). Lisäksi meillä on vielä projekteja, joiden kautta hankimme taitoja, joiden avulla voimme näyttää hallitsevamme taidot, joita tutkintomme perusteet edellyttävät.
”Puutarha-alan perustutkinnon suorittaneella on laaja-alainen puutarha-alan perusosaaminen ja syvempää osaamista kukka- ja puutarhakaupasta, puutarhatuotannosta tai viheralalta. Hän tunnistaa monipuolisesti puutarha-alan kasvit ja niiden kasvuun vaikuttavat tekijät viheralueilla, avomaalla, katetuissa tiloissa tai kukka- ja puutarhakaupassa. Hän osaa tuottaa laadukkaita ja turvallisia kukka- ja puutarhakaupan tai viheralan palveluita tai puutarhatuotteita sekä noudattaa alan säädöksiä ja sopimuksia. Tutkinnon suorittanut ymmärtää kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen merkityksen puutarha-alan toimintaan.”
Ah, tuskin maltan odottaa mitä kaikkea tässä onkaan vielä luvassa ennenkuin helmikuussa tulee ensimmäinen työssäoppimisjakso!
Seppeleen valmistelua 
Valmis seppele 
Rikkaruohojen kitkemistä 
Lehtimuotojen opettelua 
Oppimissopimus valmentajamme piirtämänä 
Tarhuripoika työssään